Navigointi











Ajankohtaista




Kuvagalleria
Uusin
Satunnainen

Historia

 
Suomussalmella 1960-luvun alkuvuosina heräsi tarve järjestäytyneeseen metsästykseen. Niinpä Kiannan metsästäjät olivat ensimmäisten joukossa perustamassa kylälleen metsästysseuraa. Riistapäällikkö Lars Mikkolan ja ja Suomussalmen Rhy:n puheenjohtajan Martti Juntusen asiantuntevalla avustuksella kokoonnuttiin joukolla 26.5.1963 Kiannan seurojen talolle, jossa kokouksessa päätettiin perustaa Kiannan Erä niminen metsästysyhdistys. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin konstaapeli Leo E. Juntunen ja muiksi johtokunnan jäseniksi Viljo Moilanen, Eero Seppänen, Leo Juntunen, Heimo Juntunen, Pentti Moilanen ja Urho Moilanen., joista Pentti Moilanen johtokunnan varapuheenjohtajaksi ja Urho Moilanen sihteerirahastonhoitajaksi.
 
Kiannan Erän toiminnassa ovat koko ajan olleet voimakkaasti mukana riistanhoito, monipuolinen kilpailutoiminta unohtamatta tietenkään metsästystä, jonka harrastuksen turvaamiseksi ja hyvän metsästyskulttuurin luomiseksi metsästysseurat ovat olemassa.
 
Riistanhoidon moninaisuudesta ja painotuksistakin mainittakoon vuosi 1969, jolloin vesien rannoille tehtiin 70 telkänpönttöä, päätettiin hävittää ketun pesiä ja kanahaukanpesiä. Miltä tuntunee jälkimmäinen päätös nykyisin. Eri vuosina on tehty lippusiimaa ja jatkuvasti hoidettu riistan ruokintaa
 
Kiannan Erän kilpailutoiminta on ollut aina hyvin näkyvää ja monipuolista. !960 ja 1970 lukujen vaihteen tienoilla ampumahiihto, hirvenhiihto ja riistapolkukilpailut olivat vahvasti esillä. Mm. Myöhemmin maamme eturivin ampumahiihtäjiin kuulunut Raimo Seppänen sai ensikosketuksen lajiin juuri Kiannan Erän järjestämissä kilpailuissa. Metsästäjien keskuudessa suuren suosion saavuttanut hirvenhiihto tuli tunnetuksi, kun Kiannan Erä järjesti lajin ensimmäiset kilpailut Suomussalmella vuonna 1970. Seuramme jäsenet ovat vuosien varrella osallistuneet kaikilla tasoilla ero metsästysjärjestöjen kilpailuihin aina SM-kilpailuja myöten. Mm. Timo Juntunen on voittanut pronssia hirvenhiihdossa nuorten sarjassa. Useita riistanhoitopiirin ja -yhdistyksen mestaruus- ja palkintosijoja eri lajeissa sekä yksilö että joukkuekohtaisissa kilpailuissa seuran jäsenet ovat voittaneet. Vuonna 1971 Kari Moilanen voitti eräpolkukilpailun Kainuun piirinmestaruuden. Mainittakoon, että Anneli Tolonen oli kautta aikain ensimmäinen nainen, joka osallistui SML:n mestaruuskilpailuun hirvenammunnassa ja luodikossa. Muita SM-tason kilpailuihin ovat osallistuneet Toivo Tolonen, Leo Juntunen, Pentti Seppänen, Setti Seppänen, Riku Juntunen, Antero Lauronen, Tapio Palo-oja, Timo Moilanen ja Sakari Kela.
 
Kiannan Erässä toiminta kohdistuu paitsi metsästykseen, ampumaurheiluun, riistanhoitoon ja kenneltoimintaan myös urheilukalastukseen.Yleisiä pilkkikilpailuja vapun tienoilla seura on järjestänyt vuodesta 1966 lähtien ja kesäisiä vetouistelukilpailuja vuodesta 1987.
 
Seuramme jäsen Esa Moilanen saavutti vuonna 2002 yhdessä Pekka Jäntin kanssa vetouistelun Suomen mestaruuden.
 
Myös Kennelpuolella on seuran jäsenille tullut menestystä. Vuonna 1971 Erkki Keräsen suomenajokoira Taika saavutti pohjoismaisen valion ja Leo Juntusen Jämtlannin pystykorva Sissi voitti Kymenlaaksossa huomattavan hirvenhaukkukilpailun.
 
Kiannan Erä näkökulman hirvenmetsästykseen antavat eräät luvut. Vuonna 1969 lupia oli yhdeksän aikuista. Kaikki kaadettiin. Seuraavana vuonna luvat saatiin kolmelle aikuiselle ja vasalle. Saalis oli vain kaksi aikuista hirveä. Hyrynsalmella samana syksynä ei saatu kaadetuksi yhtään luvallista hirveä. Sitten tulivat rauhoitusvuodet 1970 ja 1971. Vuonna 1972 lupia saatiin aikuin ja vasa. Jahti onnistui sikäli, että saaliiksi saatiin n. 200 -kiloinen naarashirvi. Hirven ampui Kuottuan salmen rannalle Salonsaaren Vilho. Vasaakin metsästettiin, mutta ilman tulosta. Hirvikeittokin oli päätetty tarjota, mutta toimintakertomus toteaa, että taisi kuitenkin hirvi maistua pitkästä aikaa itse kullekin niin hyvin, ettei sitä yhteiseen keittoon riittänyt. Majuri Kyösti Jäppinen 1972 Eränkävijät lehteen kokemuksistaan seuransa hirvijahdista mm: Oli meillä vasankin kaatolupa, muutaman kerran katselimme, mutta pystyynpä jäi ja peijaisiin ostettiin huutokaupasta lihat. Sen jälkeen onkin sitten hirvenlihaa riittänyt omasta takaa jokasyksyiseen hirvikeittoon. Lupiakin riittää: Vuonna 1989 18 aikuista ja seitsemän vasaa. Lupamäärät eri vuosina kertovat, miten nykyinen hirvenmetsästys ja lupakäytäntö vaikuttavat hirvimääriin. Esim. 1997 oli lupia 5 ( 3+4 ) ja 2003 20 ( 13+14 ). Eli hirvimäärissä tapahtuu suurta heilahtelua siitä huolimatta, että metsästysseurat pyrkivät eri menetelmillä laskemaan hirvikannan.
 
Kyösti Jäppinen kirjoittaa vielä: Erinomaisen esimerkin hyvästä jahtiporukasta sain Suomussalmella Kiannan Erästä. Hirvijahdissa oli pyöreästi 40 miestä. Joukossa vallitsi erinomainen yhteishenki ja johtajaa toteltiin. Liekö johtunut siitä, että hän on virkavallan edustaja, tuo mainio erämies Leo Juntunen ja hänellä apunaan 7-vuotias Jukka-poikansa, joka ei pelännyt peninkulmankaan päivätaivalta.
 
Ote kirjasta Raimo Seppälä, Stefan Widomski ja puhelut Moskovaan vuodelta 2006:
Vuosien myötä Hannu Moilasesta ja Stefan Widomskista tuli hyvät kaverit ja ystävät. He kävivät metsästämässä ja kalaretkillä Suomessa ja ulkomaillakin. Widomski pääsi liittymään Moilasen kotiseudulla Kainuussa Kiannanniemen hirviporukkaan. Siellä tulivat tutuiksi Moilaset ja Seppäset, jotka olivat hirviporukan enemmistönä. Heitä oli niin monta, että etunimetkään eivät kertoneet, kuka on kukin. Nimenhuudossa käytettiin apuna ammattinimikkeitä. Täällä Stefan löysi aitoa suomalaisuutta aivan toisin kuin Kehäkolmosen sisäpuolelta. Vanha puolalainen partiopoika ihaili Kainuun miesten luontevaa liikkumista metsässä säässä kuin säässä. Taukonuotio syttyi hetkessä, vaikka olisi satanut kaatamalla. Elämää suomalaisessa luonnossa parhaimmillaan.
 
Kiannan Erän jäsenmäärä oli suurimmillaan vuoden 1976 lopussa 118 jäsentä. Salonniemeläisten jäsenten keskuudessa oli herännyt ajatus perustaa alueelleen oma metsästysseura. Vuonna 1977 he erosivatkin entisestä seurastaan ja perustivat Salon Erän. Seurahajaannus ei johtunut mistään kriisistä tai eripurasta, vaan salonniemeläiset olivat sitä mieltä, että heillä on riittävän suuri yhtenäinen ja erillinen metsästysalue, joka muodostaa hyvän perustan metsästykselle ja riistanhoidolle. Kiannan Erän jäsen määrä putosi tuolloin 77:ään, mutta on siitä pikkuhiljaa kohonnut entisiin lukuihin.
 
1970-luvun loppupuolen tärkein toiminnan kohde oli metsästysmajahanke. Oma tukikohta oli ollut seuran jäsenten toiveena 1960-luvun lopulta lähtien. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja, jopa yhdessä vaiheessa vuokrattiin Piispajoen varresta uittoyhdistyksen kämppä. Se todettiin pian sijainniltaan liian syrjäiseksi. Vuonna 1966 seura osti Viljo Moilaselta ja Hannes Moilaselta maalueen ampumarataa varten, johon rata tehtiinkin. Vuonna 1977 päätettiin maja rakentaa tälle alueelle. Jolloin majaa voidaan käyttää paitsi yhteisiin kokoontumisiin myös hirviporukan ja kilpailutoiminnan tukikohtana. Samana vuonna ostettiin Ämmänsaaresta Oulujoki yhtiöltä levyparakki, joka purettiin ja siirrettiin Kiannalle.
1978 maja pystytettiin talkoilla ja saatiin siihen kuntoon, että hirviporukka pystyi kokoontumaan aamuisin oman katon alle ja oman kamiinan lämpimään. Seuraavana vuonna näyttää tulleen jonkinlainen väsähtäminen, joka seuratoiminnassa ajoittain tapahtuu, koskapa hirvenmetsästyksenjohtaja Pentti Moilanen joutui olemaan kovana, ettei metsäslle lähdetä ennen kuin majan sisustustyöt on loppuun tehty. Sen jälkeen majan yhteyteen rakennettiin lihan käsittelyhalli, keittiöosa patoineen ja varasto-osa. Maja on sähköistetty ja tehty porakaivo. Koko hanke on rakennettu pääasiassa jäsenmaksu- ja toimintatuloilla. Hirvenmetsästäjät ovat osallistuneet suurimpiin menoeriin kaivon ja sähköistyksen osalta ylimääräisillä maksuilla.
Ampumaradalla on kaksitorninen haulikkorata ja 50 m:n rata luotiaseille.
 
Tehdäkseen jäsenille mahdollisuuden kenneltoimintaan sekä monipuolistaakseen kilpailumahdollisuuksia ja koulutusta Kiannan Erä liittyi vuonna 1970 Kennelliiton ja Suomen Metsästäjäin liiton jäseneksi. Seura kuuluu jäsenenä myös Suomussalmen kennelrenkaaseen.
 
Kiannan Erä ry:n johtokunnassa ovat toimineet:
Pentti Moilanen     Kaukola      25 vuotta, koko ajan varapuheenjohtajana
Urho Moilanen      Junnula        25 vuotta, 5 vuotta sihteerirahastonhoitajana
Pentti Seppänen    Koivikko     39 vuotta, koko ajan sihteerirahastonhoitajana
Yrjö Anttonen       Koulu          19 vuotta, josta 12 vuotta puheenjohtajana
Leo E. Juntunen    Metsälä       15 vuotta, koko ajan puheenjohtajana
Tauno Seppänen   Junnula        19 vuotta, koko ajan puheenjohtaja ja edelleen
Toivo Tolonen      Keträ          14 vuotta
Kari Moilanen      Vaso           26 vuotta, josta 13 vuotta varapuheenjohtaja
Eero Seppänen     Lehtola        29 vuotta
Seppo Moilanen                      22 vuotta
Viljo Moilanen      Päätalo        6 vuotta
Mauno Moilanen  Tyynelä       5 vuotta
Heimo Juntunen    Raita-aho    5 vuotta
Vilho Kela            Koivulehto   5 vuotta
Reijo Soininen                          4 vuotta
Vilho Seppänen    Salonsaari    3 vuotta
Leo Juntunen        Aurala         2 vuotta
Aapo Seppänen    Suoniemi     1 vuosi
Sulevi Moilanen    Rasila          1 vuosi

Hirvenmetsästyksen johtajina ovat toimineet: Leo E. Juntunen, Pentti Moilanen, Pentti Seppänen ja Tauno Seppänen.

Kiannan Erän sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, ampumaurheilua ja kenneltyötä. Tätä Kiannan Erä ry on pyrkinyt olemassa olonsa aikana toteuttamaan. Tarkoitus on ollut, että jäsenet olisivat valistuneita metsästäjiä ja voisivat täten siirtää metsästysharrastuksen jopa jalostuneempana tuleville polville tai ainakin nuorten metsästäjien ja myös vanhempien asenteet, luontoa, riistaa ja kanssaihmisiä kohtaan muuttuvat arvostaviksi ja kunnioittaviksi.


Päivitetty 29.05.2008, 19:12.

 
Ylläpito | Webmail © Kiannan Erä ry. ::: 2008 ::: Aki Martikainen